Koiran uni – kattava opas koiran nukkumiseen

Koiran uni on elintärkeää jokaisen koiran fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille, aivan kuten uni on ihmisellekin. Koiranomistajana olet varmasti pannut merkille, kuinka paljon koirat nukkuvat – pentu saattaa uinahtaa lähes missä vain, ja vanhempi koira voi torkkua ison osan päivästä. Tämä ei johdu laiskuudesta, vaan on osa koirasi luontaista selviytymisstrategiaa ja biologisia tarpeita. Tässä oppaassa sukellamme syvälle koiran unen maailmaan: miksi koiran uni on niin tärkeää, kuinka paljon unta eri-ikäiset ja -rotuiset koirat tarvitsevat, mitä unen aikana tapahtuu ja millaisia unihäiriöitä koirilla voi esiintyä. Saat myös vinkkejä, miten voit omistajana tukea koirasi hyvää yöunta – aina sopivan nukkumapaikan valinnasta iltarutiineihin. Mukana on myös esimerkkejä Muotitassun Lepo-kokoelmasta, kuten Laboni -valmistajan ortopediset sängyt ja Classic-pedit, joiden avultaa koirasi unenlaatua. Lue eteenpäin, niin opit kaiken oleellisen koiran nukkumisesta ja siitä, milloin koiran unesta on syytä huolestua.

Uni on palautumisen aikaa niin keholle kuin aivoille. Koiran elimistö korjaa itseään ja lataa akkuja nukkumisen aikana. Esimerkiksi liikunnan aikana syntyneet pienet lihasvauriot korjaantuvat levossa, ja hormonitoiminta – kuten pentujen kasvuhormonien eritys – on aktiivisimmillaan syvän unen aikana. Itse asiassa merkittävä osa pentukoiran aivojen ja kehon kehityksestä tapahtuu juuri nukkuessa. Riittävä uni tukee myös koiran immuunijärjestelmää ja auttaa pitämään aineenvaihdunnan tasapainossa.

Myös koiran aivot työskentelevät yön hiljaisina tunteina. Tutkimukset osoittavat, että koiran uni edistää oppimista ja muistin lujittumista: kun koira on opetellut uuden tempun tai käskyn, sen aivot käsittelevät opittua tietoa unen aikana, mikä parantaa suoritusta seuraavana päivänä. Toisin sanoen hyvin nukutun yön jälkeen koira saattaa muistaa edellispäivänä harjoitellut asiat paremmin. Vastaavasti univaje – jos koira ei saa nukkua tarpeeksi tai sen uni on jatkuvasti häiriintynyttä – voi heikentää koiran keskittymiskykyä ja oppimista. 

Krooninen unenpuute on eläimille stressitila, joka yhdistyy erilaisiin käyttäytymisongelmiin ja hyvinvoinnieen. Esimerkiksi huonosti nukkunut koira saattaa olla ärtyisä, levoton tai normaalia passiivisempi päivän aikana.

Unen psyykkinen merkitys näkyy myös koiran mielialassa. Ihmisillä tiedetään, että liian vähäinen uni altistaa mm. ahdistuneisuudelle ja tunnetilan vaihteluille, ja samansuuntaisia vaikutuksia on havaittu eläimillä. Tarpeeksi nukkunut koira on todensapainoisempi ja tyytyväisempi – ja pätkuvasti häiriintynyt uni voi näkyä hermostuneisuutena tai masentuneena olemuksena. Hyvä uni vähentää myös kipuja ja nopeuttaa palautumista. Esimerkiksi nivelvaivoista kärsivä koira jaksaa paremmin, kun se on saanut levättyä kunnolla ergonomisella alustalla. Kaiken kaikkiaan uni on koiralle yhtä välttämätöntä kuin laadukas ravinto ja liikunta. Se on olennainen osa hyvinvoinnin perustaa, joka pitää huolta sekä koiran kehosta että mielestä joka vuorokausi.

Koirat nukkuvat vuorokaudessa huomattavan paljon – kuitenkin yksilölliset erot ja erityisesti koiran ikä vaikuttavat tarvittavan unen määrään. Yleisohjeena aikuinen koira nukkuu noin puolet vuorokaudesta, mutta pennut ja seniorit tarvitsevat enemmän lepoa. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvioita eri ikäisten koirien tyypillisestä unentarpeesta vuorokaudessa:

Koiran ikä Tyypillinen unen tarve (h/vrk) Huomioita

Koiran iän lisäksi myös sen elämäntilanne ja terveydentila vaikuttavat paljon nukkumiseen. Seuraavassa tarkastelemme tarkemmin pentujen, aikuisten ja seniorikoirien unen erityispiirteitä.

Pennut: Pikkupennut (muutaman viikon tai kuukauden ikäiset) voivat nukkua lähes koko päivän. Pentu saattaa riehua hetken hereillä ja sitten simahtaa yhtäkkiä kesken leikin – niiden elimistö kertoo, milloin on levon aika. Nuoren pennun, erityisesti kasvuiässä 0–3 kk, uni saattaa olla jopa 20 tuntia vuorokaudessa. Uni tukee voimakasta kasvua: sekä aivot että keho kehittyvät huimaa vauhtia nukkuessa. Pentuikäiselle koiralle riittävä nukkuminen on yhtälaadukas ruoka. Omistajan kannattaakin huolehtia, että pentu saa tarpeeksi unta pitämällä päivän rytmiin kuuluvia lepohetkiä – yliväsynyt pentu voi muuttua riehakkaaksi ja “yliaktiiviseks väsynyt lapsi, joka ei malta rauhoittua. On hyvä tarjota pennulle rauhallinen, turvallinen paikka nukkua ilman jatkuvia häiriöitä.

Aikuiset koirat: Yleisellä tasolla aikuiset koirat nukkuvat noin puolet vuorokaudesta, mutta vaihtelu on suurta (n. 10–14 tuntia päivässä on tavallista). Useimmat aikuiset koirat nukkuvat yöllä yhtäjaksoisesti noin 6–9 tuntia, ja loput unentarpeesta täyttyy päivän aikana torkkumalla. Esimerkiksi tyypillinen kotikoira saattaa nukkua yön omistajan nukkuessa, ja torkahtaa lisäksi muutaman kerran päivällä, etenkin jos ympäristö on rauhallinen. Terve nuori aikuinen, erityisesti energinen rotu, pysyy hereillä pidempään touhuten ja lepää sitten kerralla vähemmän. Toisaalta rauhallinen yksilö ottaa mielellään useita nokosia päivän mittaan. Koiran aktiivisuustaso vaikuttaa unen määrään: rankan ulkoilupäivän jälkeen koira yleensä nukkuu enemmän ja syvemmin. On hyvä tunnistaa oman koiran yksilöllinen rytmi – se, mikä on yhdelle normaalisti 10 tuntia unta, voi toiselle vaatia 14 tuntia. Niin kauan kuin koira on pirteä ja hyväntuulinen hereillä ollessaan, se todennäköisesti saa tarpeeksi unta.

Seniorit: Ikääntyvät ja vanhat koirat palaavat tavallaan “pentumoodiin” nukkumisen suhteen – niiden unirytmi muistuttaa taas vauva-aikoja. Iäkkäällä koiralla energiaa on vähemmän, aistit voivat heikentyä ja mahdolliset kivut vaivaavat, joten ne lepäävät paljon. Eläinlääkärin mukaan seniorikoira voikin nukkua jopa 18–20 tuntia vuorokaudessa, mikä kuulostaa ihmisestä hurjan paljolta mutta on monille vanhoille koirille normaalia. Alaraja on yleensä noin 14–15 tuntia päivässä. On tärkeää huomata, että seniorin määritelmä vaihtelee eri roduilla eri ikäisenä – esimerkiksi suurikokoinen tanskandoggi on seniori jo ~6-vuotiaana, kun taas pieni maltankoira vasta 8–9 vuoden iässä. Mitä vanhemmaksi koira tulee, sitä enemmän se on yleensä aivan luonnollista ikääntymistä. 

Seniorin pitkät unet eivät sinänsä ole huolestuttavia, jos muutos on tapahtunut vähitellen iän myötä ja koira on muuten kunnossa. Päiväunet lisääntyvät ja yöunet voivat pidentyä. Kannattaa kuitenkin pitää kiinni rutiineista – säännölliset ruokinta- ja ulkoiluajat auttavat vanhaakin koiraa pysymään hyvässä päivärytmissä. Myös mukava, niveliä tukeva peti on erityisen tärkeä iäkkäälle lemmikille, jotta uni olisi syvää ja palauttavaa (tästä lisää tuonnempana).

Yhteenvetona voidaan oiran unentarve vaihtelee iän ja yksilöllisten tekijöiden mukaan. Pennut ja seniorit nukkuvat eniten, kun taas terve aikuinen koira asettuu siihen keskivaiheille. Omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa: kun koira saa sopivasti liikuntaa ja virikkeitä, se nukkuu sopivan määrän itselleen. Seuraavaksi tutustumme siihen, miten rotu ja koiran koko vaikuttavat uniin.

Myös koiran rotu ja perimä vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja mihin vuorokaudenaikaan se yleensä nukkuu. Rodut on jalostettu erilaisiin käyttötarkoituksiin, mikä näkyy niiden aktiivisuustasossa ja lepoajoissa. Yksilöiden välillä on tietysti eroja, mutta seuraavat suuntaviivat pätevät moneen rotuun:

• Palvelus- ja metsästyskoirat, paimenkoirat sekä muut työkoirat (kuten bordercollie, labradorinnoutaja, saksanpaimenkoira, terrierit): Nämä rodut on jalostettu aktiivisiksi ja hereillä valppaana pysyviksi. Niillä on “työmoodi” päällä, jos virikkeitä on tarjolla, ja ne jaksavat valvoa pitkäänkin touhuten. Työkoirat nukkuvat yleensä hieman vähemmän tai pätkissä, koska ne ovat valmiita toimintaan. Ne myös havahtuvat herkemmin pieniin ääniin tai mahdollisuuksiin päästä tekemään jotain kiinnostavaa. Liikuntaa ja tehtäviä saadessaan tällainen koira pysyy pidempään virkeänä ja nukkuu sitten rauhallisesti väsymyksen jälkeen. Jos taas työkoira tylsistyy, se saattaa nukkua paljon päiväunia korvatakseen tekemisen puutetta – tai vaihtoehtoisesti se stressaantuu ja levottomuus häiritsee unta. Omistajan on tärkeä tarjota riittävästi aktiviteettia näille koirille, jotta koiran uni on laadukasta silloin kun on levon aika.

• Suurikokoiset ja jättirodut (esim. mastiffit, tanskandogit, newfoundlandinkoirat, bernhardinkoirat): Suurten koirien sanotaan usein olevan “laiskanpulskeita” – ne ottavat rauhallisesti ja nukkuvat erityisen paljon. Itse asiassa sekä todella pienet että todella suuret koirarodut tarvitsevan eniten unta. Jättirodut voivat nukkua pitkiä yhtäjaksoisia jaksoja, ja niiden hereilläoloaika on suhteessa lyhyempi. Syynä on ison kehon energiankulutus: liikkuessaan jättiläinen käyttää paljon voimaa, ja vastaavasti levossa sen täytyy palautua runsaasti. Monet molossityyppiset rodut (kuten mastiffit ja bullmastiffit) on lisäksi jalostettu vartioimaan rauhallisesti paikallaan, mikä tarkoittaa, että ne torkkuvat suuren osan ajuvat tarvittaessa. Esimerkki: bernhardinkoira voi nukkua lähes koko päivän pienillä tauoilla – tämä on geneettisesti normaalia. Kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei erittäin unelias olemus johdu sairaudesta. Mikäli jättirotuinen koira pysyy terveenä ja saa liikuntaa, sen runsaasta nukkumisesta ei tarvitse huolestua.

• Pienet seurakoirat ja lyhytkuonoiset rodut (esim. mopsi, ranskanbulldoggi, shihtzu, maltankoira nauttii sylissä torkkumisesta ja pitkistä unista pehmeällä sohvalla. Pienillä koirilla aktiivisuuden tarve on usein vähäisempi, ja ne tottuvat nopeasti sisällä lepäilyyn. Samoin brachycephaliset (lyhytkuonoiset) rodut viettävät paljon aikaa leväten – osittain siksi, että niiden hengitysteidee runsaasta liikunnasta raskasta, ja ne palautuvat mielellään pitkään. Esimerkiksi mopsi tai englanninbulldoggi saattaa kuorsata päiväunia tuntitolkulla omistajan työpäivän ajan. Pienten koirien suuri unentarve voi myös selittyä sillä, että ne kuluttavat energiaa nopeammin (korkeampi aineenvaihdunta) ja tarvitsevat siksi enemmän lepoa sykleissä pitkin päivää. Lisäksi monet seurakoirat on jalostettu kumppaneiksi, joiden ei tarvitse tehdä työtä – nukkuminen leudossa sisäilmassa pehmeällä pedillä on niiden luksusta! On kuitenkin hyvä huomata, että lyhytkuonoisilla roduilla liiallinen nukkuminen voi liittyä hengitysongelmiin: esimerkiksi bulldogin unta saattaa pilkkoa uniapnea (hengityskatkokset kuorsauksen yhteydessä), mikä tekee koirasta päivällä väsyneen (tästä lisää unihäiriöiden kohdalla).

  
  

• Vinttikoirat ja muut sprinterit (esim. greyhound, whippet): Vinttikoirien nukkumistottumuksista puhutaan usein – radalla salamannopeasti kiitävät greyhoundit tunnetaan myös “40 mailin tuntivauhdin sohvatyynyinä”. Tämä on totta: vinttikoirat ovat luonteeltaan melko rauhallisia kotona ja rakastavat pitkiä unia. Ne säästelevät energiaa spurtteja varten. Greyhound saattaa nukkua yön lisäksi suurimman osan päivästäkin, jos mitään mielenkiintoista tä rotua käytetäänkin esimerkkinä siitä, että isokin urheilukoirarotu voi arjessa olla todella unelias. Vinttikoirat nukkuvat usein selällään rötköttäen (häpeilemättömän rennosti), mikä kertoo täydestä luottamuksesta ympäristöön. Kannattaa vain varmistaa, että vinttikoiralla on lämmin ja pehmustettu alusta – niillä on niin vähän rasvaa ihon alla, että kovalla lattialla makaaminen voi käydä luiden päälle.

Yllä mainittujen lisäksi yksilöllinen luonne vaikuttaa: jotkut koirat ovat luonnostaan rauhallisempia kuin toiset rodustaan riippumatta. Myös elämäntapa ratkaisee paljon – aktiivisessa lapsiperheessä koira ehkä valvoo päivällä enemmän tapahtumia seuraten, kun taas yksin kotona ollessaan se nukkuu. Tutkimukset ovat todenneet, että koirien unikäyttäytyminen vaihtelee myös ympäristön mukaan: esimerkiksi vilkkaan päivän jälkeen koirilla on havaittu enemmän syvän unen vaiheita yöllä. Rotu antaa siis raamit, mutta ympäristö ja päiväohjelma viime kädessä määrittävät, miten paljon koirasi nukkuu. Pidä silmällä koirasi vireystilaa – saat siitä viitteitä, onko unta sopivasti juuri sille.

Useimmat koirat nukkuvat elämänsä varrella hyvin ilman erityisiä ongelmia. Koirillakin voi kuitenkin esiintyä monenlaisia unihäiriöitä, aivan kuten ihmisillä. Jos koira ei tunnu saavan kunnon unta, heräilee jatkuvasti tai on päiväsaikaan poikkeuksellisen väsynyt ja kärttyisä, taustalla saattaa olla jokin seuraavista unihäiriöistä. Käsittelemme tässä yleisimpiä koirien unihäiriöitä ja niiden tunnusmerkkejä:

• Uniapnea: Uniapnea tarkoittaa unenaikaista hengityskatkojen häiriötä. Tyypillisesti siihen liittyy voimakas kuorsaaminen – koiran nieluun tai hengitysteihin syntyy ahtauma, joka estää ilmavirran hetkellisesti. Lopputuloksena koira saattaa heräillä toistuvasti yön aikana haukkomaan henkeä. Uniapneasta kärsivä koira nukkuu pätkissä ja jää vaille syvän unen palauttavia vaiheita. Yleisimmin uniapneaa tavataan ylipainoisilla koirilla sekä lyhytkuonoisilla roduilla (esim. bulldogit, mopsit) – näillä kuorsaus on jo sinänsä yleistä. Hälytysmerkkejä omistajalle ovat erittäin äänekäs kuorsaus, hengityksen “katkeilu” unessa ja koiran päiväväsymys sekä mahdollinen ärtyisyys (johtuen huonosti nukutusta yöstä). Jos epäilet uniapneaa, vie koira eläinlääkäriin. Hoitona voidaan auttaa esim. painonpudotuksella, asentoa parantavilla nukkumatyynyillä tai hoitaa mahdollisia taustalla olevia syitä (kuten allergista turvotusta hengitysteissä). Uniapnea heikentää merkittävästi koiran unenlaatua ja siten elämänlaatua, joten siihen on syytä puuttua.

• Narkolepsia: Narkolepsia on harvinainen neurologinen häiriö, jossa koira vaipuu äkillisesti REM-uneen kesken valveen. Kohtaus näyttää siltä kuin koira “pyörtyisi” äkisti: se kaatuu maahann kuin nukahtaen sekunneissa. Narkoleptinen kohtaus kestää yleensä muutamia minuutteja (10–15 min), jonka jälkeen koira herää itsestään ja on taas normaali – ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Yleensä narkolepsia kohtaa koiraa erityisen mieluisissa tai jännittävissä tilanteissa, kuten ilon tai innostuksen huipentuessa (esimerkiksi koira saattaa ryntäillä leikkien, sitten äkkiä retkahtaa maahan nukkumaan hetkeksi). Narkolepsia johtuu aivojen välittäjäaine hypokretiinin puutoksesta, ja sillä on todettu geneettinen tausta tietyissä roduissa. Tunnetuin esimerkki on dobermanninpinseri, jolla narkolepsiaa on tutkittu ihmisen mallina – kyseessä on siis todellinen mutta onneksi harvinainen sairaus koirilla. Narkolepsia itsessään ei ole kivulias tai hengenvaarallinen, mutta se voi olla hämmentävää. Diagnoosi varmistetaan eläinlääkärissä (pois sulkien esim. sydänperäiset pyörtymiset, eli synkopee-kohtaukset, jotka voivat muistuttaa narkolepsiaa). Mikäli koirallasi havaitaan narkolepsia, eläinlääkäri neuvoo, miten kohtauksia voidaan ehkäistä (esim. välttämällä ylenpalttista kiihtymistä) ja tarvittaessa lääkityksellä vähentää niiden tiheyttä. On hyvä tietää, että narkolepsia ei yleensä pahene iän myötä eikä merkittävästi haittaa koiran elämää, kunhan tilanteet osaa tunnistaa.

• Unettomuus (insomnia): Koirien unettomuus on melko harvinaista, sillä terve koira nukkuu yleensä vaivatta kaikissa olosuhteissa. Jos koirasi kuitenkin vaikuttaa olevan “aina hereillä” eikä nuku juuri ollenkaan, voidaan puhua unettomuudesta. Unettomuus ilmenee vaikeutena vaipua uneen tai kyvyttömyytenä pysyä unessa – koira saattaa vaellella ympäri taloa yöllä, vajatkuvasti eikä vaikuta löytävän lepoa. Yleensä taustalta löytyy jokin muu vaiva tai tekijä, sillä unettomuus sinänsä on koiralla harvoin primaarinen ongelma. Yleisimmät syyt ovat kipu tai epämukavuus (esimerkiksi niveltulehdus, hammassärky tai kutiseva iho voivat valvottaa), hormonaaliset sairaudet (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai sokeritauti), neurologiset ongelmat tai korkea stressi- ja ahdistustila. Myös ympäristötekijät kuten jatkuvat kovat äänet tai vaikka liian kuuma/kylmä nukkumapaikka voivat estää koiraa nukkumasta. Iäkkäillä koirilla kognitiivinen dysfunktio (ikään liittyvä dementoiva tila) voi kääntää vuorokausirytmin päälaelleena päivisin torkkua ja öisin heräillä levottomana harhailemaan. Unettomuuden hoidossa tärkeintä on selvittää ja hoitaa taustasyyt kuntoon. Koiralle kannattaa järjestää mahdollisimman mukava, rauhallinen nukkumisympäristö ja säännöllinen liikunta, jotta se olisi luonnollisesti väsynyt iltaisin. Jos koira vaikuttaa tuskaiselta tai valvoo yökaudet, on syytä konsultoida eläinlääkäriä – joskus apuna voidaan käyttää myös koirille tarkoitettuja unta tukevia lääkkeitä tai lisäravinteita (esim. melatoniinia tai rauhoittavia feromoneja), mutta vain eläinlääkärin ohjeistuksella.

• REM-unen käytöshäiriö: Tämä on eräänlainen parasomnia, jossa koiran lihaksisto ei normaaliin tapaan täysin rentoudu REM-unen (vilkeunen) aikana, vaan koira ikään kuin “näyttää unensa liikkeillä”. Lievänä tämä ilmenee koiran unissa sätkimisenä, naukumisena, haukahteluna tai juoksevien liikkeiden tekemisenä (käymme normaalia unissa liikehtimistä läpi myöhemmin) – mikä on useimmiten harmitonta. REM-unen käytöshäiriössä kyse on kuitenkin vakavammasta ilmiöstä: koira saattaa yhtäkkiä ponkaista ylös kesken unien ja lähteä vaeltamaan tai juoksemaan päin seiniä heräämättä, tai se voi rähistä ja “saalistaa” jotain olematonta unissaan. Käytännössä koira elää uniaan niin voimakkaasti, että sen keho toimii unen mukana. Tällaiset tapaukset ovat melko harvinaisia, mutta mahdollisia – ihmisillä vastaavaa kutsutaan REM-unen käyttäytymishäiriöksi, ja se yhdistyy joskus hermoston rappeumasairauksiin. Koirilla syytä ei täysin tunneta. Mikäli koirasi huutaa, tempoilee tai juoksee unissaan siten, että se voi satuttaa itseään tai muita, on syytä hakeutua eläinlääkäriin. Lievät tapaukset (pieni liikehdintä ja ääntely) eivät vaadi hoitoa, mutta vaikeissa tapauksissa eläinlääkäri voi määrätä lääkityksen (kuten kaliumbromidin tai muita hermostoon vaikuttavia lääkkeitä) rauhoittamaan unta. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että kouristuksia estävät lääkkeet auttavat näissä tapauksissa, mikä viittaa siihen että kyseessä on aivojen sähkötoiminnan häiriö unen aikana. On hyvä myös varmistaa, ettei kyse ole epilepsiasta – tosin epileptinen kohtaus ei liity nukahtamiseen ja on oireiltaan erilainen kuin koiran “uniherääminen”. REM-unihäiriö on onneksi harvinainen, mutta siitäkin kannattaa .

Huomioitavia muita ilmiöitä: vanhojen koirien yölevottomuus on melko yleistä – vanhuskoira saattaa heräillä, läähättää ja kuljeskella öisin (ns. “yön vauhkoilu”), mikä liittyy usein kognitiiviseen heikentymiseen. Tähän voidaan saada apua eläinlääkäristä esimerkiksi erityisruokavalioiden ja tukivalmisteiden muodossa. Painajaiset ovat konsepteja, joita emme pysty varmuudella tietämään koirien kokevan, mutta joskus koira voi unissaan vinkua tai herätä selvästi säikähtäneenä. Jos tällainen toistuu usein, taustalla voi olla stressiä. Yleisesti ottaen satunnaiset levottomat yöt ovat normaaleja (kuten ihmisilläkin).

Milloin epäillä unihäiriötä? Omistajana tunnet koirasi parhaiten. Jos koira on jatkuvasti päivisin väsynyt ja kärttyinen, vaikka ympäristö on rauhallinen, tai sen uni on selvästi katkonaista ja rauhatonta joka yö, kannattaa asia ottaa puheeksi eläinlääkärillä. Samoin jos havaitset yllä kuvattuja erityisiä oireita (hengityskatkoja, narkolepsiakohtauksia, täydellistä unettomuutta tai vaarallisen rajuja unitoimintoja), on syytä hakea ammattilaisen apua. Monet unihäiriöt voidaan pitää kurissa, kun niiden syy selvitetään. Esimerkiksi uniapneassa painonhallinta auttaa useimmissa tapauksissa, nivelsärkyjen vaivaamaa unetonta koiraa voidaan auttaa kipulääkkein ja ergonomisella makuualustalla, ja ahdistuneelle koiralle löytyy käyttäytymisneuvojen ohella myös tarvittaessa lääkitystä. Hyvä uutinen on, että suurin osa koirista saa nukuttua riittävästi, kun perusasiat – terveys, liikunta ja turvallinen ympäristö – ovat kunnossa. Seuraavaksi tarkastelemme koiran unen rakennetta: mitä koiran aivoissa ja kehossa tapahtuu unen aikana ja miten koiran uni eroaa ihmisen unesta.

Koirien unta tutkineet asiantuntijat ovat todenneet, että koirilla on monia samoja unen vaiheita kuin ihmisillä. Unisykli jakautuu karkeasti kahteen päävaiheeseen: NREM-uneen (non-REM, joka sisältää kevyen ja syvän unen vaiheet) sekä REM-uneen (vilkeuni, jossa nähdään unia). Suurin ero ihmisen ja koiran unen välillä on unisyklien pituus ja unen jaksottuminen. Ihmisen yksi unisykli kestää noin 90–120 minuuttia, josta noin neljäsosa (20–25 %) on REM-unta eli vilkeunta. Koiralla sen sijaan yksi unisykli on paljon lyhyempi, noin 45 minuuttia, ja siitä vain noin 10 % on REM-unen vaihetta. Toisin sanoen koira käy läpi vilkeunen jakson useammin, mutta kunkin REM-unen kesto on lyhyt – vain muutamia minuutteja kerrallaan.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Koirat nukkuvat pätkissä. Siinä missä ihminen pyrkii nukkumaan pitkäkestoisesti esimerkiksi 7–9 tuntia yössä syklien läpi, koira harvoin nukkuu yhtäjaksoisesti tunteja heräämättä. Koiran luontainen unirytmi on polyfaasinen, eli se koostuu useista nukahdus-heräämisjaksoista vuorokauden aikana. Koirat torkkuvat hereilläoloaikanaan useita kertoja, ja yöuniinkin kuuluu pieniä havahtumisia syklien välillä. Tämä on evolutiivinen piirre: lyhyet unijaksot ja nopea REM-vaiheesta herääminen ovat kehittyneet, jotta koira (tai sen villit esi-isät sudet) voisi havahtua sekunnin murto-osassa vaaran uhatessa. Koiralla ei ole tapana vaipua niin syvään uneen pitkäksi aikaa, ettei se kuulisi ympäristöään – päinvastoin, se on yleensä heti valmiina toimintaan herätessään, “ilman aamukahvia”. Monet omistajat huomaavatkin, että koira saattaa hyppiä pystyyn täydessä valmiustilassa heti, kun ovelta kuuluu pieni koputus tai jääkaapin ovi aukeaa, vaikka sekunti sitten se näytti nukkuvan sikeästi.

Koska koiran syvä uni (NREM, erityisesti sen syvin vaihe eli SWS) on pilkkoutunut lyhyempiin jaksoihin, koira korvaa määrällä sen minkä laadussa menettää. Toisin sanoen koira tarvitsee enemmän tunteja unta vuorokaudessa saadakseen tarpeeksi syvän unen ja REM-unen jaksoja. Ihminen nukkuu pitkän putken ja saavuttaa tarvittavat syklit; koira torkkuu pitkin päivää kooten tarvittavan unimäärän osissa. Koiran on arvioitu nukkuvan keskimäärin noin 10–12 tuntia vuorokaudessa juuri siksi, että sen unisyklit ovat lyhyitä ja kevyitä. Tutkimuksissa on mitattu, että koira viettää hereillä ollessaan (päivän aikana) noin 30–70 % ajasta aktiivisena ja loput leväten, ja yön aikana (pimeän aikaan) 60–80 % ajasta nukkuen. Koirat ovat pääosin päiväaktiivisia (diurnaaleja), eli ne valvovat valoisaan aikaan ja nukkuvat yöllä, etenkin kun ne sopeutuvat ihmisten aikatauluihin. Luonnossa koiraeläimetkin metsästävät usein hämärissä ja lepäävät paljon päivisin, eli ne joustavat tarpeen mukaan.

Entä mitä unen vaiheissa tapahtuu koiran kannalta? Koiran NREM-uni (non-REM) vastaa syvää unta ja kevyehkön unen vaiheita, joissa keho rentoutuu, pulssi ja hengitys tasaantuvat ja aivot käyvät “huoltotilassa”. Koirat viettävät suuren osan uniajastaan NREM-vaiheessa. Tämä on erittäin tärkeää fyysiselle palautumiselle – lihasten kasvu ja korjaus, kudosten uudistuminen ja energiavarastojen lataus tapahtuvat syvän unen aikana. REM-uni on puolestaan vaihe, jossa aivosähkökäyrä vilkastuu, silmät liikkuvat luomien alla ja koira näkee unia. REM-uni on yhdistetty oppimiseen ja muistijälkien lujittamiseen sekä tunnekokemusten käsittelyyn. Vaikka REM-unen osuus kerrallaan on koiralla lyhyt, se on hyvin intensiivinen vaihe. Usein juuri REM-unessa koira alkaa sätkiä, vinkaista tai “juosta” unissaan – tästä lisää tuonnempana. REM-unta kutsutaan myös paradoksaaliseksi uneksi, koska aivot ovat aktiiviset mutta keho useimmiten lamaantunut. Koiralla tosin esiintyy pientä liikettä normaalistikin REM-unen aikana (hännänheilautuksia, tassujen nykimistä), mikä viittaa voimakkaaseen unennäköön.

On mielenkiintoista huomata, että koska koirat eivät viivy kovin pitkään kerrallaan syvässä unessa, ne eivät yleensä herätessään kärsi ihmisille tyypillisestä “unikoomasta” tai tokkuraisuudesta. Koirasi on valmiina leikkimään tai lenkille heti herättyään ilman pitkäaikaista virkustumista – tämä on seurausta siitä, ettei se koskaan vajoa tuntikausiksi yhtäjaksoiseen syvään uneen. Toisaalta, kun koira pääsee REM-unen syövereihin, se nukkuu todella sikeästi: tällöin voi paukkua ukkonenkin hetken aikaa ilman että koira herää. Monet koirat ovat syvässä REM-unessa niin “omassa maailmassaan”, että ne voivat säpsähtää hereille melko hämmentyneinä. Siksi vanha sanonta “älä herätä koiraa, joka nukkuu” pätee – jos koira on juuri REM-unessa, äkillinen herättäminen voi saada sen säikähtämään tai jopa näykkäisemään pelästyessään. Käsittelemme seuraavaksi tarkemmin näitä unenaikaisia käyttäytymisiä.

Yhteenvetona: koiran uni koostuu useista lyhyistä sykleistä. Koiralla on samat unen vaiheet kuin ihmisellä, mutta eri mittasuhteissa. Se nukkuu määrällisesti enemmän saavuttaakseen tarvittavan syvän unen ja REM-unen, joita se saa pätkissä pitkin vuorokautta. Tämä rytmi on koiralle luontaista ja yleensä joustavaa – koirat voivat tarpeen tullen valvoa pidempään (esim. jos ympäristössä tapahtuu jotain jännää) ja ottavat sitten “univelat” takaisin torkahtamalla myöhemmin enemmän. Omistajana sinun on hyvä ymmärtää, että koiralle on täysin normaalia nukkua vaikkapa pitkin päivää pieniä pätkiä. Seuraavaksi saat vinkkejä, kuinka voit edistää koirasi hyvää unta ja varmistaa, että sillä on hyvät puitteet nukkua kunnolla.

Koiranomistajana voit tehdä paljonkin taataksesi, että koirasi saa nukuttua riittävästi ja laadukkaasti. Tässä osiossa annamme konkreettisia vinkkejä koiran unen tukemiseen – monet näistä ovat pieniä arjen asioita, jotka edistävät lemmikkisi nukkumista.

1. Riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja päivällä: Varmista, että koirasi saa päivän aikana sopivasti fyysistä rasitusta ja henkistä puuhaa. Kunnolla ulkoillut ja leikkinyt koira on illalla luonnollisesti väsynyt ja valmis nukkumaan. Lenkillä juokseminen, muiden koirien kanssa leikkiminen, pallopelit, agility tainti kuluttavat energiaa ja auttavat koiraa nukkumaan syvemmin. Myös aivotyö väsyttää: tarjoa koiralle virikkeitä (esim. hajutyöskentelyä, koulutustuokioita, puruluita), jotta sen mieli pääsee tekemään töitä. Kun sekä kroppa että mieli saavat sopivasti haasteita, uni tulee illalla helposti. Toki kannattaa välttää liian riehakkaita leikkejä juuri ennen nukkumaanmenoa – pyri ajoittamaan reipas liikunta viimeistään muutama tunti ennen yöunia, jotta koira ehtii rauhoittua ennen nukkumaanmenoaikaasi.

2. Rytmi ja rauhoittavat iltarutiinit: Koirat ovat tottumuseläimiä, ja ne hyötyvät evasta rytmistä. Yritä pitää kiinni jokseenkin vakiintuneesta päiväohjelmasta: ruoki ja ulkoile samoihin aikoihin, ja järjestä illalle rauhallinen nukkumaanmenohetki. Elkeen voi seurata pieni lepotuokio, kevyt iltapala (jos koiralla on tapana saada äydytään nukkumapaikalle. Voit opettaa koirallesi käskyn “mennään nukkumaan” tai vastaavan, joka toistuu jok oppii tunnistamaan, milloin yö alkaa. Rutiinien avulla koiran keho ja mieli vyri myös pitäytymään johdonmukaisuudessa: jos yleensä koirasi nukkuu omassa pedissnusta voi aiheuttaa yhtäkkiä eri paikkaan nukkumaan komennus ilman totuttelua. Samoin lomien jälkeen arkeen palatessa koira voi olla vähän ihmeissään muuttuneesta aikataulusta, joten sopeutuksessa kannattaa olla kärsivällinen.

3. Rauhallinen ja pimeähkö ympäristö yöllä: Ihannetilanteessa koiralla tulisi olla yöaikaan yhtä rauhalliset oltavat kuin ihmiselläkin. Vältä turhaa melua ja hälyä myöhään illalla – televisio, kovaääninen musiikki tai muu pauhu koiran nukkumatilan läheisyydessä voi häiritä sen unta. Monet koirat tottuvat nukkumaan myös jonkin verran valoisan aikaan, mutta yöunia varten on hyvä himmentää valoja. Hämärä ja hiljaisuus ovat unenviejät myös koiralle. Jos asut ympäristössä, jossa kuuluu paljon ääniä (esim. kerrostalossa, kaupungin keskustassa), voit harkita vaikkapa valkoisen kohinan laitteen käyttöä maskaamaan äkillisiä ääniä, tai soittaa hyvin hiljaisella äänellä rauhallista musiikkia, jonka rytmi rauhoittaa (tutkimusten mukaan klassinen musiikki voi rentouttaa koiria). Yön aikana koiran tulisi saada nukkua ilman, että perheenjäsenet häiritsevät sitä jatkuvasti. Erityisesti lasten on hyvä oppia, että nukkuvaa koiraa ei mennä vetämään korvasta tai muuten havahduttamaan – kaikista kilteinkin koira voi säikähtäessään puolustautua. Järjestä siis koiralle oma rauhaisa nurkkaus yöksi.

4. Mukava ja turvallinen nukkumapaikka: Koiran tulisi kokea olonsa turvalliseksi ja mukavaksi nukkuessaan. Tämä tarkoittaa sekä fyysistä mukavuutta että psyykkistä turvallisuudentunnetta. Huolehdi, että koiralla on pehmustettu, sopivan kokoinen peti tai patja, jossa sen on hyvä maata haluamassaan asennossa. Useimmat koirat pitävät pedistä – toiset rakastavat käpertyä reunalliseen petiin, toiset taas haluavat venytellä itsensä suoraksi suurelle patjalle. 

Tarkkaile koirasi mieltymyksiä: onko se usein lattialla viileän laatan päällä vai hakeutuuko pehmoiselle sohvalle? Tarjoa nukkumapaikka, joka vastaa tätä (esimerkiksi viileäalustainen peti kesähelteillä tai kupolimainen peti koiralle, joka tykkää piiloutua). Koiralla olisi hyvä olla oma peti tai tila, jonne se saa rauhassa vetäytyä. Jotkut koirat nukkuvat mielellään ihmisen vieressä sängyssä – mikäli se teille sopii, sekin on ok, mutta on silti hyvä olla erillinen koiranpeti vaihtoehtona. Koiran omaan makuupaikkaan pätevät tietyt vaatimukset: alustan tulee olla puhdas, vedoton, sopivan lämpöinen ja riittävän hiljaisessa paikassa. Varmista, ettei koiran nukkumapaikan vieressä ole jatkuvasti liikennettä (esim. eteiskäytävä, jossa perheenjäsenet ravaavat sen yli). 

Useimmat koirat pitävät hieman syrjäisestä nurkasta, josta ne kuitenkin näkevät huoneen – näin ne saavat rauhan mutta kokevat olevansa edelleen osana laumaa. Esimerkiksi makuuhuoneen nurkka tai olohuoneen suojaisa kulma voi olla hyvä paikka pedille.

5. Viimeinen iltahuolto: Aivan kuten ihmiset käyvät vessassa ennen nukkumaanmenoa, myös koiralle on hyvä tarjota mahdollisuus tarpeidentekoon myöhään illalla. Käytä koira ulkona vielä ennen yöunia, jotta sen rakko on tyhjä ja sillä on mukavampi olla. Näin vähennät riskiä, että koira herättäisi sinut yöllä haluamalla ulos (tai pahimmillaan tekisi tarpeensa sisälle, jos se ei pääse ulos). Ruuan ja juoman suhteen on hyvä pitää kohtuus iltaisin: älä syötä koiralle valtavaa ateriaa juuri ennen yötä, jottei sen tarvitse sulatella ruokaa tukalasti tai juoda litroittain vettä päälleen (mikä johtaa pissahätään aamuyöstä). Monille sopii kevyt iltapala aikaisin illalla ja sen jälkeen vain pieni vesihörppy ennen nukkumaanmenoa. Yöaikana koira pärjää yleensä hyvin ilman vettä parin tunnin tauon, mutta jos sillä on jatkuva juomakippo tarjolla, se saattaa joskus juoda tylsyyksissäänkin. Yleisesti: pidä huolta koiran perustarpeista ennen nukkumaanmenoa niin unikin maistuu paremmin.

6. Tarvittaessa rauhoittavat apukeinot: Jos koirasi on hyvin energinen tai stressaantunut iltaisin (esimerkiksi nuori koira, joka ei malttaisi rauhoittua), voit kokeilla muutamia konsteja. Jotkut koirat hyötyvät rentouttavasta hieronnasta tai harjaamisesta ennen nukkumaanmenoa – se voi rauhoittaa niitä ja vahvistaa tunnetta, että nyt ollaan lepotilassa. Myös pureskelu rauhoittaa koiraa luontaisesti; anna koiralle vaikkapa turvallinen puruluu juuri ennen nukkumaanmenoa, jotta se saa pureksia itsensä raukeaksi (pureskelu vapauttaa endorfiineja, jotka lisäävät uneliaisuutta ja hyvänolon tunnetta). Markkinoilla on myös olemassa feromonihaihduttimia ja lisäravinteita, jotka lupaavat rauhoittaa koiria (kuten DAP-feromonisuihke tai kamomillaa ja l-tryptofaania sisältävät herkut). Näitä voi kokeilla varovasti, mutta jokaisen koiran kohdalla vaikutus on yksilöllinen. Jos koirasi kärsii vakavammasta unettomuudesta tai yöllisestä ahdistuksesta, käänny eläinlääkärin puoleen ennen vahvempien keinojen käyttöä – tarvittaessa on olemassa reseptilääkkeitäkin koirille (kuten mietoja rauhoittavia tai melatoniinia), mutta ne tulevat kyseeseen vasta, jos muut toimet eivät auta.

Yhteenvetona: koiran hyvän unen tukeminen tarkoittaa pitkälti samoja perusasioita kuin ihmisilläkin – liikuntaa, rauhallista ympäristöä, rutiineja ja mukavuutta. Kun koirasi elämä on tasapainossa ja sillä on turvallinen olo, uni yleensä seuraa luonnostaan. Muista kuitenkin, että jokainen koira on yksilö. Jotkut nukkuvat parhaiten omassa rauhassa, toiset haluavat pedin aivan sänkysi viereen. Tarkkaile lemmikkisi käytöstä ja säädä olosuhteita sen mukaan. Seuraavassa luvussa paneudutaan tarkemmin itse nukkumapaikan merkitykseen unen laadulle ja esitellään muutamia vaihtoehtoja, erityisesti Muotitassun Lepo-malliston tuotteista, joilla voit tehdä koirasi unesta vielä parempaa.

Koiran nukkumapaikka – eli se fyysinen alusta ja ympäristö, jossa koira lepäilee – on erittäin tärkeä tekijä unen laadun kannalta. Jokainen meistä nukkuu paremmin mukavassa sängyssä kuin kovalla lattialla, ja sama pätee koiriin. Kiinnittämällä huomiota koiran pedin laatuun, sijaintiin, lämpötilaan ja muihin ympäristötekijöihin varmistat, että koira saa nukuttua syvää, palauttavaa unta.

Lämpötila ja ilmanlaatu: Koiran ihannelämpötila nukkumiseen vaihtelee rodun ja turkin paksuuden mukaan. Paksuturkkinen husky saattaa valita viileän laattalattian, kun taas ohuen turkin omaava whippet kääriytyy tiukasti fleecepeiton alle. Yleisesti ottaen koirat nukkuvat mieluiten melko viileässä ympäristössä – liian kuuma huone voi tehdä unesta levotonta, kun koira läähättää viilentääkseen itseään. Huolehdi siis, että nukkumapaikka ei ole suoraan patterin vieressä tai paahtavassa auringossa, ellei koirasi selvästi hakeudu lämpöön. Tarjoa vaihtoehtoja: esimerkiksi laita pedin viereen viileä laatoitus tai kesällä viilennysmatto, jolle koira voi halutessaan siirtyä jäähtymään. Talvella tai kylmille aroille koirille puolestaan lämpö on tärkeää – vetoa tulee välttää, ja voit sijoittaa pedin hieman koholle lattian kylmyydestä (tai käyttää eristävää materiaalia alla). Myös ilmanlaatu vaikuttaa: tunkkainen, pölyinen nurkka ei ole ideaali, etenkin jos koiralla on allergioita. Pidä koiran peti puhtaana ja tuuleta huonetta säännöllisesti raikkaan unen takaamiseksi (mutta vältä suoraa vetoa pedin kohdalla).

Äänet ja valo: Kuten edellä mainittiin, hiljaisuus yöllä on kullanarvoista. Valitse koiran nukkumapaikka niin, ettei se ole jatkuvassa hälyssä. Jos sinulla on esimerkiksi yökukkuvia nuoria perheessä, koiran peti voisi sijaita sellaisessa huoneessa, jossa ovi voidaan sulkea meteliltä yöajaksi. Jotkut koirat tottuvat nukkumaan vaikka televisio taustalla, mutta useimmat arvostavat rauhaa. Äkilliset kovat äänet (ukonilma, ilotulitus) voivat tietysti pilata kenen tahansa yöunet – näissä tilanteissa koira saattaa tarvita ylimääräistä tukea (esim. omistajan läheisyyttä tai suojaisan paikan mihin piiloutua, kuten peitolla peitetyn kevythäkin). Valon suhteen: koira voi nukkua myös valoisassa, mutta pimeys viestii lepoajasta. Pimennä huonetta yöksi vetämällä verhot. Jos koira nukkuu ulkotarhassa (mikä Suomen oloissa on harvinaisempaa), varmista että sillä on kopissa pimeä suojaisa tila, jonne aurinko tai katuvalot eivät loista suoraan. Jotkut koirat pitävät myös “yövalosta” – himmeä valo voi auttaa, jos koira herätessään haluaa nähdä ympäristönsä (esim. iäkäs koira, joka näkee huonosti, voi hämmästyä pilkkopimeää huonetta). Useimmille kuitenkin luonnollinen pimeys on paras unilääke.

Turvallisuuden tunne: Koiran täytyy tuntea olonsa turvalliseksi nukahtaakseen syvään uneen. Tämä on hyvin yksilöllistä – yksi koira tuntee olonsa turvallisimmaksi omistajan vieressä, toinen haluaa omaan rauhaan. Laumaeläimenä useimmat koirat kuitenkin haluavat ainakin tietää, missä perheenjäsenet ovat nukkuessaan. Siksi monet koirat nukkuvat mielellään makuuhuoneessa tai sen läheisyydessä. Ei ole harvinaista, että koira seuraa omistajaa huoneesta toiseen ja käy makuulle, kun tämä asettuu aloilleen – tämä käyttäytyminen kumpuaa laumavietistä. Jos haluat, että koirasi nukkuu erillään (esim. alakerrassa tai kodinhoitohuoneessa), on tärkeää opettaa se viihtymään yksin myös yöllä. Tuttu peti, totuttaminen ja positiiviset assosiaatiot auttavat. Voit jättää koiralle vaikkapa oman vaatteesi (jossa on hajusi) sen petiin tuomaan turvaa. Jotkut koirat hyötyvät myös katetusta pedistä tai häkistä – häkki voidaan sisustaa pehmeästi “luolaksi”, jonne koira saa vetäytyä rauhaan. Tällainen oma koppa voi tuoda joillekin koirille lisää turvallisuudentunnetta, koska se muistuttaa pesäluolaa. Toiset koirat taas eivät häkissä viihdy, vaan haluavat avoimemman makuupaikan. Tärkeintä on tarkkailla koiraa: stressaantuuko se eristyksestä vai nukkuuko levollisesti? Turvallisuuden tunne heijastuu suoraan unen laatuun – ahdistunut koira pysyttelee kevyessä unessa ja saattaa herätä pienimpiinkin ärsykkeisiin, kun taas huoleton koira uskaltaa vaipua syvään uneen vaikka mahanupukka paljaana kohti kattoa. Pyri siis järjestämään koirallesi sellainen nukkumisjärjestely, jossa se selvästi kokee olevansa turvassa.

Pehmuste ja nukkuma-alusta: Koiran pedin tyyppi on merkittävä mukavuustekijä. Kovalla lattialla nukkuminen ei useimmille koirille ole mieluisinta – se voi aiheuttaa painetta niveliin, puutumista ja jopa kovettumia iholle. Siksi hyvä koiranpeti tai patja on sijoitus koiran hyvinvointiin. Muotitassun Lepo-kokoelmasta löytyy useita laadukkaita vaihtoehtoja, joilla voit parantaa koirasi uniergonomiaa. Yksi suositeltava tuote on Laboni ortopedinen sänky, joka on suunniteltu tukemaan koiran kehoa parhaalla mahdollisella tavalla. Ortopedisessä sängyssä on usein memory foam -tyyppinen täyte, joka mukautuu koiran kehon muotoihin ja jakaa painon tasaisesti. Tällainen peti on erityisen hyödyllinen:

• Nivelrikosta tai muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivälle koiralle: Ortopedinen patja vähentää niveliin kohdistuvaa painetta ja lievittää kipua, jolloin koira pystyy nukkumaan paremmin. Esimerkiksi iäkkäälle saksanpaimenelle tai lonkkaviasta toipuvalle labradorille ortopedinen sänky voi tuoda huomattavaa helpotusta yön aikana.

• Suurirotuisille ja painaville koirille: Isolla koiralla on paljon painoa, joka kohdistuu kyynärpäihin, lonkkiin ja olkapäihin makuulla. Paksu, jämäkkä ortopedinen patja, kuten Labonin sängyissä, estää koiraa “vajumasta” lattiaa vasten ja pitää selän suorassa linjassa. Tämä parantaa unen syvyyttä ja vähentää sitä, että koiran tarvitsee vaihtaa asentoa epämukavuuden takia jatkuvasti.

• Urheilukoirille ja aktiivisille yksilöille: Palautuminen rasituksesta on tehokkaampaa, kun lihakset saavat kunnolla levätä. Ortopedinen peti tarjoaa tukea myös lihaksille ja selkärangalle, joten esimerkiksi agilitykoira tai metsästyskoira hyötyy hyvästä pedistä treenipäivän jälkeen.

• Kaikenkokoisille koirille, jotka yksinkertaisesti nauttivat pehmeästä mukavuudesta: Myös täysin terve, nuori koira arvostaa mukavaa nukkumapaikkaa. Hyvä peti voi ehkäistä tulevia ongelmia pitämällä koiran tukirangan hyvässä kunnossa.

Laboni ortopediset sängyt edustavat laatua ja designia: ne ovat sveitsiläistä suunnittelua ja ottavat huomioon sekä koiran mukavuuden että tyylikkään ulkonäön. Esimerkiksi Laboni Ortho Smooth ortopedinen koiranpeti on muhkea, moderni peti, jossa päällisenä on kestävä kangas ja sisuksena innovatiivinen geeli-vaahtomuovi. Mallisto tarjoaa eri kokoja, joten löydät sopivan vaihtoehdon niin pienelle terrierille kuin isommallekin rodulle.

Toinen tuotekategoria Lepo-kokoelmassa ovat Laboni Classic -pedit, jotka ovat perinteisiä pehmepetejä. Classic-sarjassa on muun muassa tyylikkäitä verhoiltuja petejä, kuten edullisempi Laboni Classic Tudor -koiranpeti tai viimeistellympi  Laboni Classic Glam -koiranpeti. Nämä pedit eivät ole ortopedisia sisältä, mutta ne ovat silti erittäin laadukkaita ja mukavia pehmopetejä. Laboni Classic -pedissä reunat tarjoavat tyynymäistä tukea pään lepuuttamiseen, mistä monet koirat pitävät – koirat rakastavat painaa päänsä koholle reunaa vasten vahtiessaan tai ihan vain rentoutuessaan. Classic-peti sopii hyvin koiralle, joka tykkää käpertyä pesämäiseen asentoon, sillä pehmeät reunat luovat turvallisen olon. Pedit ovat myös sisustuksellisesti kauniita, joten ne sulautuvat kodin sisustukselliseen tyyliin.

Huomioi pedin koko ja muoto: Valitse pedin koko niin, että koira mahtuu siihen haluamassaan asennossa. Jos koirasi nukkuu mielellään selällään raajat levällään (kuten “Belly-up” -asennossa koirat, joilla massu paljaana), tarvitset tarpeeksi ison patjan ilman reunoja, jotta se voi levittäytyä. Ortopedisissa sängyissä on onneksi yleensä tilaa juuri tähän. Jos taas koirasi nukkuu kerällä (“Donitsi”-asento), se voi tuntea olonsa kotoisammaksi reunallisessa pedissä, jonka sisälle se mahtuu käpertymään tiiviisti. 

Lisävinkki: Tarkista pedin alapuoli – onko siinä liukuesteet tai pitävä pohja, ettei peti lähde liukumaan, kun koira kävelee siihen. Varsinkin vanhemmalle koiralle on tärkeää, että peti pysyy paikallaan eikä leviä alta kun koira asettuu.

Yhteenvetona: panosta koirasi nukkumapaikkaan. Laadukas peti maksaa itsensä takaisin hyvinvoinnissa: koiran on helpompi nukkua syvää unta, kun mikään paikka ei kolota eikä tarvitse jatkuvasti asetella asentoaan uudelleen.

Oletko koskaan huomannut, kuinka hulvattomissa asennoissa koirasi saattaa nukkua? Koiran nukkumisasentoja on monenlaisia, ja ne voivat antaa vihjeitä siitä, miten koirasi voi ja mitä se tuntee. Tässä joitakin yleisiä nukkumisasentoja ja mitä ne yleensä kertovat koirasta:

• Kylkiasento (Side sleeper): Koira makaa kyljellään, jalat ojennettuina rennosti. Vatsa saattaa osin jäädä paljaaksi näkyviin. Tämä on hyvin yleinen ja rentoutunut nukkumisasento – se kertoo, että koira tuntee olonsa turvalliseksi ja mukavaksi ympäristössään. Kyljellään nukkuva koira on yleensä syvässä unessa ja saattaa jopa nähdä unia; voit kenties havaita pientä tassujen sätkimistä tai hiljaista uikuttamista (koira “juoksee unissaan” tai ääntelee unikuvalle). Kylkiasennossa nukkuvat koirat ovat usein luonteeltaan mutkattomia ja onnellisia – ne voivat nukahtaa mihin vain, kun uni yllättää. Huomaa, että kylkiasento antaa koiran myös levätä niveliään hyvin, koska mikään raaja ei jää ruumiin alle puutumaan.

• Sfinx- tai leijonapoika-asento (Lion pose): Koira makaa vatsallaan, etutassut suorina eteenpäin ja pää niiden päällä tai pystyssä, takatassut usein koukussa vartalon alla. Tämä asento on tavallinen silloin, kun koira torkkuu kevyesti mutta on valmis ponkaisemaan pystyyn hetkenä minä hyvänsä. Usein nuoret koirat tai vahtiviettiset yksilöt nukahtelevat tähän “päivystysasemaan”. Se kertoo, että koira on rentoutunut mutta valpas. Se ei ehkä ole vielä vaipunut syvään uneen, vaan testailee torkkumista. Jos perheessä tapahtuu jotain (vaikka joku käy jääkaapilla), lion pose -koira avaa heti silmät ja saattaa nousta perään. Tämä asento voi myös viestiä lievästä epävarmuudesta ympäristöä kohtaan – koira ei ihan uskalla heittäytyä selälleen tai kyljelleen, vaan nukkuu varuillaan (esim. uudessa paikassa yöpyessä koira saattaa nukkua näin ensimmäisen yön). Yleensä lion-asento vaihtuu rennommaksi myöhemmin yöllä, kun koira kokee ympäristön täysin turvalliseksi.

• Superman-asento (sploot): Koira makaa vatsallaan kaikki neljä raajaa levällään: etujalat eteen, takajalat suorina taaksepäin. Tämä näky on usein huvittava ja erityisen yleinen lyhytjalkaisilla tai notkeilla roduilla kuten labradorinnoutajan pennuilla, bulldogeilla tai vaikka mäyräkoirilla. “Sammakkona” lattialla lepäävä koira on yleensä rentoutuneen leikkisä – usein koira saattaa aluksi pureskella leluaan tuossa asennossa ja nukahtaa siihen kesken kaiken. Superman-asento voi kertoa myös, että lattia on viileä ja koira haluaa viilentää vatsaansa sitä vasten. Tässä asennossa koira on usein nuori tai muuten energinen tyyppi, jolla on tapana kupsahtaa sinne missä leikki loppui. Se on hellyttävä asento, joka kielii siitä, ettei koiralla ole kiire minnekään ja se tuntee olonsa kotoisaksi (moni koira ei nimittäin nukahda näin haavoittuvaan asentoon, ellei se ole täysin luottavainen). Joillain roduilla (ranskanbulldogit, corgit) tästä on jopa tullut tavaramerkki.

• Selällään, tassut kohti taivasta (Belly-up): Koiran ehkä koomisin nukkuma-asento on jalat kohti kattoa selällään maaten, joskus kylki hieman kääntyneenä. Tätä on kutsuttu mm. “kuollut torakka” -asennoksi. Kun koiran herkin alue, vatsa, on täysin paljastettuna, se tarkoittaa, että koira tuntee olonsa äärimmäisen turvalliseksi. Se on myös merkki luottamuksesta ympäristöönsä – luonnossa eläin ei nukkuisi selällään ellei se olisi varma, ettei mikään saalistaja uhkaa. Koirat, jotka nukkuvat selällään, ovat usein hyväntuulisia, leikkisiä ja itsevarmoja. Pentukoirat tekevät tätä paljon (ne simahtavat hassusti, mihin sattuu). Aikuiset koirat voivat välttää selällään nukkumista, jos se on epämukavaa selälle – onkin huomattu, että iäkkäämmät koirat palaavat enemmän kylkiasentoon, koska selällään maha pystyssä makaaminen saattaa iän myötä tuntua paineena selkärangassa. Koiralle voi tarjota selkämakuuta varten pehmeän, kuitenkin tukevan alustan (esim. edellä mainittu ortopedinen patja), jotta asento on ergonomisempi. Jotkut koirat saattavat myös harrastaa selällään nukkumista viilentääkseen itseään – mahapuolelta haihtuu lämpöä tehokkaasti, ja tassujen asento ilmaan auttaa ilman kiertoa turkissa. Selällään nukkuvaa koiraa katsoessa kannattaa vain hymyillä ja tietää, että se on todella onnessaan!

• Kerattynä palloksi (Donitsi): Koira käpertyy tiiviisti, jalat kroppaa vasten ja pää ehkä häntämutkassa, muistuttaen rengasta tai kerääntyvää kettua. Tämä asento on lämpimin ja suojaisin. Koira yrittää säilyttää kehonlämpöään – kaikki raajat ja vatsanalunen on piilotettu, joten lämpöä ei juurikaan säteile pois. Usein kylmissään olevat koirat tai luonnossa ulkona elävät koirat nukkuvat näin pitääkseen itsensä lämpiminä ja suojassa. Myös epävarmuus tai ympäristön liika vilkkaus voi saada koiran nukkumaan kerällä: se suojaa vatsansa ja on valmiimpi ponkaisemaan pystyyn. Kodin lämmössä donitsi-asento kertoo yleensä siitä, että koiralla on mukavan lämmin ja kotoisa olo (vähän kuin ihminen peiton alla sikiöasennossa). Monet koirat aloittavat unensa kerällä ja rentoutuvat sitten kyljelleen tai selälleen myöhemmin. Jos koirasi aina nukkuu tiukasti kerässä, mieti onko kotona vetoisaa tai viileää – se saattaa kaivata lämpimämpää petiä tai peittoa. Donitsikoirat ovat usein hieman varautuneita luonteeltaan vieraissa tilanteissa, mutta erittäin lojaaleja ja suloisia läheisilleen. Kun uusi koira tulee taloon, se saattaa aluksi nukkua paljon kerällä ja sitten luottamuksen kasvaessa levittäytyä rennompiin asentoihin.

• Nojaten tai kylki kyljessä toiseen (Cuddle bug): Jos taloudessa on useampi koira tai kissa, saatat nähdä niiden nukkuvan kylki kyljessä tai toistensa lomassa. Tämä on selkeä merkki kiintymyksestä ja laumayhteydestä. Koira, joka hakeutuu nukkumaan aivan kiinni toiseen lemmikkiin tai ihmiseen, on emotionaalisesti läheinen ja hakee turvallisuutta fyysisestä kontaktista. Siksi kutsutaan “cuddle bug” -koiriksi niitä, jotka haluavat aina nukkua kainalossa tai pää jalkojesi päällä. Tämä on ihanaa, mutta omistajan kannalta joskus haastavaa (saako jalkojaan liikutettua?). Tällaisille koirille voi antaa vaikka pehmeän Laboni Classic -pedin sänkyynsä, mutta todennäköisesti ne silti kömpivät kainaloosi. Se on yksilökysymys sallitaanko koiran nukkua sängyssä – asiallisesti siinä ei ole mitään vikaa, kunhan se ei häiritse kenenkään unta ja hygieniasta huolehditaan. Koiralle, joka tykkää nukkua vieressä, voi joskus antaa oman viltin tai tyynyn sängyssä, jolloin se oppii pysymään vaikka jalkopäässä. Koiran halu nukkua lähellä kertoo vahvasta siteestä ja laumavietin täyttymisestä – koira kokee sinut osaksi itseään. Muista suojata koirasi punkeilta erityisesti jos annat sen nukkua sängyssäsi!

Nukkumisasentoja on toki muitakin, ja moni koira vaihtelee niitä yön mittaan useita kertoja. Asennon valintaan vaikuttavat mm. lämpötila (kuumalla levittäydytään, kylmällä keriydytään), alustan pehmeys, melu, valo ja koiran oma mielentila. On tärkeää tuntea oman koiransa “nukkumapersoona”: jos koira yhtäkkiä muuttaa radikaalisti nukkumistyyliään, se voi vihjata muutoksesta hyvinvoinnissa. Esimerkiksi aina kyljellään rentona nukkunut koira, joka alkaakin vain torkkua vatsallaan lion pose -asennossa, saattaa olla stressaantunut jostain (ehkä perheeseen tuli uusi lemmikki tai kotiympäristö muuttui). Tai jos koira, joka on onnellisena retkottanut selällään, lopettaa sen ja nukkuu vain kyljellään, voi se viitata selkäkipuun tai muuhun fyysiseen vaivaan, joka tekee asennosta epämukavan. Kiinnitä huomiota myös symmetriaan: nukkuuko koira aina samalla kyljellä? Jos se ei koskaan nuku toisella kyljellä, se voi varoa jonkun puolen kipua.

Pääsääntöisesti suurin osa hassuista asennoista on täysin normaalia. Ne ovat osa koiran persoonallisuutta ja fysiologiaa. Niistä kannattaa nauttia ja vaikka valokuvata (kuka pystyy vastustamaan kuvaa koirasta kuorsaamassa jalat kohti kattoa!). Uniasennot myös kertovat, millaisista pedeistä ja vilteistä koirasi pitää: tee havaintoja ja säädä nukkumisjärjestelyjä sen mukaan.

Koiranomistajat tietävät, että koiran unta katsellessa voi saada paitsi rauhallisen mielen, myös hyvät naurut. Koirat nimittäin voivat unissaan tehdä kaikenlaista: sätkiä, vingahtaa, murista, maiskutella ja jopa juosta paikoillaan. Mitkä näistä ovat normaaleja ilmiöitä ja miksi niitä tapahtuu? Sukelletaanpa koiran unenaikaisiin käyttäytymisiin.

Unissaan haukkuminen tai ininä: On melko tavallista, että koira ääntelee hieman unissaan. Usein se on pientä “uff-uff” -haukahdusta, kuin vaimeaa haukkumista, tai sitten vinkunaa / uikutusta. Tämä tapahtuu yleensä REM-unen aikana, kun koira näkee unia. Aivan kuten ihmiset saattavat puhua unissaan, koira voi haukahtaa kuvitellulle postimiehelle unessaan. Yleensä nämä äänet ovat lyhyitä ja koira jatkaa nukkumista. Tästä ei tarvitse huolestua. Se on oikeastaan merkki siitä, että koira on saavuttanut syvän unen tilan, jossa alitajunta työstää asioita – mahdollisesti päivän tapahtumia tai vaistonvaraisia muistoja (ehkä jänisjahti mielikuvituksessa!). Jos äänet ovat kovin kiihkeitä tai surkeita, voit rauhoittavasti puhua hiljaa koiralle (“ei hätää, hyvä koira, nuku vain”), mutta vältä äkkikosketusta – älä ravista tai koske koiraan äkillisesti, koska se saattaa herätä säikähtäen.

Tassujen liikkeet ja juokseminen unessa: Koiran jaloissa saattaa näkyä hienovaraista polskuttelua tai jopa voimakkaampaa potkimista unen aikana. Usein takajalat nykivät kuin juoksuaskelia ja kynnet saattavat rapista lattiaa vasten. Koira voi myös heiluttaa häntää tai liikuttaa suupieliään (välillä näkee koiran maiskuttavan suutaan – ehkä se syö unissaan herkkua!). Nämä liikkeet ovat myös liitoksissa REM-uneen. Aivot lähettävät signaaleja lihaksiin ikään kuin koira oikeasti liikkuisi. Yleensä aivot myös lamauttavat suurimman osan lihaksista REM-unessa (jotta eläin tai ihminen ei oikeasti juokse unissaan ympäriinsä). Koiralla tämä lamaannus ei kuitenkaan aina ole täydellinen – siksi ne nytkähtelevät. Normaali uni-tassuttelu on vaaratonta ja yleistä. Erityisesti pennuilla hermosto vielä kehittyy, joten ne saattavat “juosta” hyvin eloisasti unissaan.

Harvinaisemmassa REM-käytöshäiriössä (josta puhuttiin unihäiriöiden kohdalla) liikkeet voivat olla rajuja: koira ponkaisee pystyyn ja säntäilee samalla kun on vielä unessa. Jos sellaista tapahtuu, se on poikkeavaa. Mutta pienet juoksuspurttien yritykset makuullaan – niistä ei ole syytä huoleen. Ne ovat oikeastaan hyvä merkki siitä, että koiran aivot käyvät läpi aktiivista unennäköä, mikä on tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kuorsaaminen: Kyllä, koiratkin kuorsaavat. Kuorsaus syntyy, kun hengitysilmavirta värisyttää pehmeää suulakea tai muita rakenteita nielussa. Jotkut rodut ovat kuuluja kuorsaajia – erityisesti lyttykuonoiset, kuten mopsit ja bulldogit, joilla hengitystiet ovat ahtaat. Kuorsaus voi olla harmitonta, mutta jos se on erittäin voimakasta ja koira näyttää kärsivän hengityskatkoista (uniapnean merkki), siihen pitää puuttua. Usein kuorsauksen voimakkuus vaihtelee asennon mukaan: selällään nukkuva bulldoggi kuorsaa paljon, mutta kyljellään ehkä vähemmän. Voit hienovaraisesti kannustaa koiraasi vaihtamaan asentoa, jos kuorsaus häiritsee (esim. kutsumalla sitä nimeltä hiljaa ja taputtamalla patjaa toisella puolella, jotta se kierähtäisi). Myös painonhallinta ja ilmankosteus vaikuttavat – ylipainoinen koira kuorsaa enemmän, ja kuiva huoneilma voi pahentaa kuorsausta. Kuorsaaminen sinänsä ei koiraa välttämättä häiritse (koirat eivät valita toinen toistensa kuorsausta kuten ihmiset), mutta jos huomaat sen heräävän tukehtumisen tunteeseen, ota asia puheeksi eläinlääkärin kanssa.

Nukkuvan koiran ilmeet: Jos katsot tarkkaan, koirasi saattaa vaihdella ilmeitä nukkuessaan. Ne voivat kohottaa kulmakarvojaan, nykiä viiksiään tai avata suuta. Vaikkei koira puhu, sen ilmeet kertovat tavallaan tarinaa unessa tapahtuvasta. Tämä on kiehtovaa, koska se viittaa tunnekokemuksiin unen aikana. Koiran aivot käyvät läpi samoja tunnesäätelyn prosesseja unessa kuin hereillä – ne voivat kokea jännitystä, mielihyvää tai pelkoa unissaan. Toisaalta joskus nukkuvan koiran “hymy” on vain lihasten rentoutumista. Jotkut koirat nukkuvat kieli ulkona suusta pienesti pilkistäen; se on yleensä merkki syvästä rentoudesta (leuat täysin veltot).

Onko koira tajuissaan? Välillä koiran silmät voivat raottua vähän unessa tai ne saattavat jopa nousta puolittain istuvaan asentoon, mutta ovat yhä unessa. Omistaja saattaa luulla koiran heränneen ja kutsuu sitä, jolloin koira havahtuu hölmistyneenä. Koirat voivat siis “herätä” osittain eli siirtyä kevyempään uneen, mutteivät ole täysin valppaita. Parasta on antaa koiran itse ratkaista, herääkö se vai jatkaako uniaan. Jos koira säikähtää unestaan, puhu sille lempeästi.

Pitääkö huolestua unitoiminnoista? Valtaosassa tapauksia ei. Kuten sanottu, pieni unissakävely paikallaan, äännähtely ja kuorsaus ovat normaaleja. Ainoastaan jos koiran unenaikainen käytös on voimakkaan poikkeavaa tai vaarallista, on syytä reagoida. Tällaisia ovat:

• Koira saa jotain kohtauksen kaltaista unessa (jäykistyy voimakkaasti, tärisee hallitsemattomasti pitkään) – voi olla epileptinen kohtaus, ei uni.

• Koira tosiaan hyppää ylös ja törmäilee nukkuessaan, tai hyökkäilee päin seiniä unen vuoksi – REM-häiriö, vaatii hoitoa.

• Koira herää jatkuvasti kauhuissaan kiljuen – mahdolliset kivut tai neurologinen ongelma.

• Koira nukkuu mielestäsi liian levottomasti aina: vaihtaa paikkaa kymmeniä kertoja yössä, läähättää, on vaikea saada rauhoittumaan – voi viitata kipuun tai ahdistukseen (esim. koiran kognitiivinen dysfunktio vanhalla iällä).

Normaalitapauksessa kuitenkin koiran unipuuhat ovat harmitonta seurattavaa. Niistä voi jopa päätellä, että koiralla on ollut aktiivinen päivä (paljon unien työstäjää) tai että se on väsynyt (syvää unta nopeasti). Joskus koirat voivat myös reagoida ulkoisiin ääniin unissaan – esimerkiksi hälytysajoneuvon äänen kuullessaan unessaankin koira saattaa ulvahtaa mukaan.

Muista, että koirasi persoona näkyy sen tavassa nukkua. Yksi on rauhallinen kuin tukki, toinen komentaa unissaan kavereita. Molemmat voivat olla täysin normaaleja. Niin kauan kuin koira vaikuttaa päivisin virkeältä ja hyvin levänneeltä (eli sen unessa tapahtuva toiminta ei estä sitä saamasta lepoa), ei ole syytä huoleen.

Lopuksi on tärkeää tietää, milloin on aiheellista huolestua koiran unesta ja hakea apua. Koirat ovat yksilöitä, ja jokaisella on omat nukkumistapansa. On kuitenkin joitain merkkejä, jotka voivat viitata ongelmiin joko koiran terveydessä tai ympäristössä, ja ne kannattaa ottaa vakavasti:

• Koira on jatkuvasti väsynyt tai unelias päivän aikana ilman selvää syytä: Jos koirasi nukkuu paljon enemmän kuin aiemmin tai on hereillä ollessaan apaattinen ja väsähtänyt, se voi kieliä siitä, ettei sen uni ole ollut palauttavaa tai että jokin terveysongelma uuvuttaa sitä. Kuten aiemmin mainittiin, seniorit nukkuvat enemmän, mutta jos nuori aikuinen koira alkaa yhtäkkiä nukkua koko päivän leikkimisen sijaan, jokin voi olla pielessä. Tässä tilanteessa seuraa myös muita oireita: onko ruokahalu ennallaan, jaksaako se lenkillä, onko painossa muutoksia? Yleinen väsymys voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan, anemiaan tai infektioon – tai yksinkertaisesti liian vähäiseen yöuneen, jos vaikka ympäristö on ollut rauhaton. Toimi: Tarkkaile tilannetta muutama päivä. Jos vireystila ei parane tai näet muita oireita, varaa aika eläinlääkärille.

• Koira vaikuttaa nukkuvan huonosti – heräilee usein ja vaeltelee yöllä: Normaalisti terve koira voi nukkua yön melko rauhassa (pienet asennonvaihdot eivät haittaa). Jos koirasi kuitenkin tulee herättämään sinua monta kertaa yössä, vinkuu tai kulkee ympäri taloa, on syytä miettiä miksi. Onko sillä pissahätä (juonut illalla liikaa)? Onko sillä kipuja, jotka yltyvät levossa? Kärsiikö se eroahdistuksesta (haluaa makuuhuoneeseen) tai kuuleeko se jotain (esim. tuholaisia seinän sisällä, mitä et itse havaitse)? Yölevottomuus on myös tyypillistä koirien kognitiivisessa toimintahäiriössä (vastaa Alzheimerin tautia) – vanha koira voi sekavuuksissaan pyöriä ympäri taloa öisin. Toimi: Kokeile ensin helpot asiat: vie myöhään ulos, varmista että peti on kunnossa ja kipuja ei luulisi olevan. Jos jatkuu, eläinlääkärin tarkastus on paikallaan, etenkin iäkkäämmän koiran kohdalla.

• Äkilliset muutokset unirytmissä: Jos koirasi on aina mennyt illalla nukkumaan ja herännyt aamulla, mutta nyt se alkaakin valvoa yöllä ja torkkua päivät pitkät, jotain on muuttunut. Ehkä perheen arjessa on jokin mullistus (uusi työaikataulu, vauva, muutto), joka hämmentää koiraa. Tai koiran hormonitoiminnassa (esim. nartun juoksuaika, valeraskaus voi tehdä levottomaksi). Toimi: Yritä löytää syy ja sopeuttaa tilannetta. Jos syy ei selviä ja uni-valverytmi on pitkään sekaisin, kysy neuvoa ammattilaiselta.

• Koiralla on unihäiriön oireita: kuten aiemmin käsiteltiin: voimakas kuorsaaminen + päiväaikainen väsymys (uniapnea), pyörtyilevä nukahtelu (narkolepsia), jatkuva unettomuus, rajut unissakävelyt. Nämä ovat jo selviä merkkejä ongelmasta. Toimi: Ehdottomasti ota yhteys eläinlääkäriin näissä tapauksissa. Unihäiriöitä voidaan hoitaa tai ainakin lievittää, ja on tärkeää sulkea pois muut sairaudet.

• Kipuoireet nukkumisen yhteydessä: Jos koira uikuttaa tai valittaa aina tiettyyn asentoon mennessään tai noustessaan pedistä, kivut ovat todennäköisiä. Esimerkiksi nivelrikko saattaa ilmetä niin, että koira kiertelee pitkään ennen kuin uskaltaa laskeutua maahan (koska tietää sen sattuvan) tai se on aamuisin hyvin jäykkä ja aristaa liikettä. Toimi: Vie koira eläinlääkäriin selvittämään kivun syy. Krooninen kipu huonontaa unenlaatua dramaattisesti (koira ei pysty rentoutumaan kunnolla syvään uneen)【22†L219-L224】, joten kipujen hoito ja ergonominen peti ovat avainasia.

• Koira ei nuku ollenkaan päivän aikana ja vaikuttaa stressaantuneelta: Kuten opimme, koira tarvitsee unta myös päivisin, keskimäärin jopa muutaman tunnin. Jos koira ei suostu koskaan torkahtamaan, vaan vahtii sinua koko ajan tai reagoi joka rasahdukseen, se ei ehkä tunne oloaan turvalliseksi. Tällainen jatkuva valppaustila nostaa stressihormonitasoja. Syynä voi olla ympäristö (liikaa häiriöitä) tai koiran persoonallisuus (eroahdistunut tai ylivireä koira). Toimi: Luo koiralle rauhallisempi tila (esim. sulje verhot, laita portti huoneeseen ettei sen tarvitse “päivystää” koko asuntoa) ja opeta sille rauhoittumiskäskyjä. Jos tämä ei auta, konsultoi koirankouluttajaa tai eläinlääkäriä; joskus ahdistuneille koirille joutuu jopa harkitsemaan lääkitystä toviksi, että ne oppivat rentoutumaan.

• Koiran unessa tapahtuu jotain hengenvaarallista: Esimerkiksi koiralla todetaan yön aikana hengityskatkoksia, joissa ikenet menevät sinertäviksi hapenpuutteesta. Tai koira putoaa jatkuvasti jostain korkealta nukkuessaan (jos se esim. nukkuu ihmisten sängyssä reunalla ja vierii alas – järjestelyä kannattaa muuttaa!). Nämä ovat itsestäänselviä hätätilanteita, joihin pitää reagoida heti. Unenaikainen epilepsiakohtaus (koira kouristelee eikä herää) on myös syy lähteä eläinlääkäriin samantien.

1. • PetMD – Miksi koirat nukkuvat niin paljon?
     https://www.petmd.com/dog/general-health/how-many-hours-does-dog-sleep-day

   • PetMD – How Long Do Senior Dogs Sleep?
     https://www.petmd.com/dog/should-you-worry-if-your-older-dog-sleeps-all-day-0

   • PetMD – 6 Dog Sleeping Positions and What They Mean
     https://www.petmd.com/dog/general-health/dog-sleeping-positions-and-what-they-mean

   • Betterpet – Sleep Disorders in Dogs
     https://www.betterpet.com/learn/dog-sleep-disorders

   • Frontiers in Veterinary Science – Uni ja kognitio ikääntyvillä koirilla: polysomnografinen tutkimus
     https://www.frontiersin.org/journals/veterinary-science/articles/10.3389/fvets.2023.1151266/full

   • National Library of Medicine (NIH) – Sleep Duration and Behaviors in Dogs up to 12 Months
     https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32664232/

   • Muotitassu – Ortopedinen sänky koiralle: miksi se on hyvä hankinta?
     https://muotitassu.fi/blogs/kaikki-blogit/ortopedinen-sanky-koiralle-miksi-se-on-hyva-hankinta

   • American Kennel Club – Dog Sleep: How Much Do Dogs Sleep?
     https://www.akc.org/expert-advice/health/how-much-do-puppies-sleep/